Gulin-Pinomaa – Kuinka nimen muutos tapahtui?

Aino ja Lenni 1906-min

Nimien suomalaistaminen 1900-luvun alkupuolella johti myös Gulin-nimen muuttamisen Pinomaaksi. Kuinka muutos sai alkunsa?

Kun veljeksistä vanhin, Eero, tuli ylioppilaaksi keväällä 1904, hän aloitti rautateiden palveluksessa syksyllä 1904. Työn ohella hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon lakitieteelliseen tiedekuntaan ja liittyi Suomalaiseen Nuijaan, joka oli suomalaisuutta ajava järjestö. Siellä ehdotettiin hänelle nimeä Pino. Eero neuvotteli asiasta Mikkelissä äidinisänsä Bernhard Sarlinin kanssa. Tämä piti nimeä vähän liian lyhyenä. Hän ehdottikin nimeä Pinomaa.

Niinpä Eero, Walter, Lauri, Veli ja Eelis päättivät Snellmanin päivänä 1906 ottaa uuden nimen, mutta keväällä 1908 Walter Heddinsä vaatimuksesta palasi vanhaan nimeen. Talvella 1915 Lauri lähti Saksaan ja otti Gulin-nimensä takaisin eksyttääkseen kannoiltaan santarmit (poliisit). Sen sijaan syyskaudella 1919 Eelis palasi vanhaan sukunimeensä vähitellen. Hän käytti jonkin aikaa nimeä Gulin-Pinomaa. Tammikuussa 1920 hän meni naimisiin Helmin kanssa ja silloin vanha nimi yksinään oli voimassa.

1930-luvulla alkoi tapahtua muutosta, ja moni suvusta päätti vaihtaa nimensä. Kalevalan päivänä 1935 Aino ja minäkin, Lennart, otimme suomalaisen nimen ‒ Pinomaa. Ei ollut hauska kuulla jatkuvasti nimimuotoa Kuliini. Pitäähän kansan saada pitää ääntämistapansa, mutta eihän meidän siitä tarvitse jatkuvasti kärsiä. Tämä oli selvä peruste muutokselle.

NIMENMUUTOS ASIAKIRJOJEN VALOSSA

Kuten edellä Lenni-sedän kirjoittamasta käy ilmi, oli Eero aloitteentekijänä nimenmuutosasiassa, ja tuossa vaiheessa vasta teini-ikäiset nuoremmat veljet Walter 18, Lauri 16, Veli 14 ja Eelis 13 seurasivat perässä.

Nimi PINOMAA suojattiin Suomalaisuuden liitossa 17.2.1934, jolloin samalla Walterin lapsista vanhin, tuolloin 20-vuotias Heidi, sai oikeuden Pinomaa-nimen käyttöön. Seuraavat nimenmuuttajan olivat sitten lähes vuotta myöhemmin Lennart perheineen sekä Aino, joiden anomus on päivätty Suomalaisuuden liiton korttien mukaan 27.12.1934. Pian tämän jälkeen panivat anomuksensa vireille myös Walterin kolme nuorinta, Viljo, Hertta ja Jaakko, joiden nimenmuutos Gulinista Pinomaaksi on virallisesti julkaistu maaliskuussa 1935 ”Salmetar”-lehdessä.

Maaliskuun 22. päivänä samana vuonna jätti 15-vuotias koululainen, Laurin tytär Anna-Liisa anomuksensa Pinomaa-sukunimen käyttöönotosta Mikkelin läänin maaherralle. Anomukseen suostuttiin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin.

Tässä olivat kaikki Arthur Lorentzin jälkeläiset, jotka ovat nimensä vaihtaneet.

Mutta myös muita Pinomaaksi muuttuneita Gulineja löytyy Suomalaisuuden liiton korteilta.

Esi-isä Paul Adolf Gulinin kahdeksasta Suomessa syntyneestä lapsesta seitsemän ensimmäistä on hänen toisen vaimonsa synnyttämiä ja kahdeksas, nimeltään Niklas, hänen kolmannen vaimonsa. Niklaksen pojanpoika, v. 1898 syntynyt Alfons Arvid Gulin, vaimonsa Elsa·sekä heidän lapsensa Seija Anna Maija ja Olli Arvid ottivat vuonna 1935 käyttöönsä sukunimen Pinomaa.

Viimeinen Suomalaisuuden liitosta löytynyt nimenmuutos Gulinista Pinomaaksi on vuodelta 1937. Muuttaja on nimeltään Berndt Gunnar Gulin, joka niin ikään muutti koko nelihenkisen perheensä sukunimen Pinomaaksi.

Alkuperäiset tekstit: Lennart Pinomaa, Jyrki Pinomaa

(Pinon Sanomat 7_1986)